Täällä viimeksi kerroin astutuksesta ja niinhän siinä sitten kävi että pentuja ei tullutkaan, pettymys oli valtava mutta nyt siitäkin on jo toivuttu. Tässä kolmen neljän kuukauden aikana emme ole tehneet oikeastaan mitään arjesta poikkeavaa. Normaalit lenkit ja kotitottista joka ei nyt kauhean kummoista ole. Tauko kaikkeen harrastamiseen on tehnyt ainakin emännälle hyvää ja uskon että Tarakin on uudella innolla mukana kevään tuoksinnassa pitkän loman jälkeen.

Eilen illalla tuli vettä kuin aisaa ja me seistiin Aholaidan kentällä ihmettelemässä haku ilmaisua. Minullahan oli suuri haave saada talven aikana ilmaisu kuntoon mutta toisin kävi. Omassa elämässä on tapahtunut mullistavia asioita jotka ovat kuukausi tolkulla pitäneet emäntää sohvan pohjalla :) seli, seli... Totuus on kuitenkin että mitään ei olla tehty asian hyväksi!

Voi kun en ymmärrä pienen bernin pään sisältöä?! Kentällä ottaa AINA heti rullan suuhunsa ja oikein intopinkeenä tuo sen minulle KÄTEEN SAAKKA! mutta odottakaapa vaan kun mennään metikköön tekemään samaa niin homma lässähtää kuin pannu kakku. Tästä edes päin teemmekin niin että ennen (tai jälkeen ) ilmavainu treeniä otamme rulla harjoituksen. Koira saa käydä autossa miettimässä aina välillä edellistä asiaa ennenkuin siirrytään toiseen. Alkuun varmaan otan ihan parkkipaikalla ilmasua ja sitten kun se toimii niin siirrytään pikku hijaa metsään tekemään samaa... ilmavainu treenit pysyy sama kuin syksyllä.

Sunnuntaina olisi jälleen treenien aika ja odotan sitä innolla. Parin viikon päästä pääsemmekin loikkaamaan lajista toiseen eli tokoon ja nokka kohti leiriä! Aikas kiva kevät tulossa vai mitä?!